Järjestöassistentin ajatuksia talvesta....
Mikkeliin
pienestä kyläpahasesta muuttaneena, kiinnitin heti talven tullessa huomiota
siihen, miten mikkeliläiset ovat hiihtäjäkansaa. Meilläpäin hiihtäminen,
etenkin nuoremmalla sukupolvella, oli ”koulutraumojen” värittämä vaiettu myytti.
Hiihtämisestä pitäminen piti melkein pitää salaisuutena pöhköksi leimautumisen
pelossa. Se ei onneksi ollut kovin vaikeaa, sillä rohkeimmat vapaa-ajan
hiihtäjät saivat olla varmoja siitä, että vastaan tulee todennäköisemmin karhu
kuin toinen ihminen. Mikkelissä taas ensilumia ennustettaessa nopeimmat lähtivät
tarkistamaan, onko latuja jo luotu, kun loput kiillottelivat voideltuja suksiaan.
Kun lumi oli ilmoittanut tulleensa jäädäkseen, Urheilupuiston, Urpolan ja
Kalevankankaan ladut täyttyivät hiihtäjistä. Hiihtämistä ei päässyt pakoon edes
toimistolla, vaan siitä tuli täälläkin lähes päivittäinen puheenaihe.
Hienoahan se
on nähdä, että talvella osataan ja jaksetaan liikkua kotona tai sen
ulkopuolella. Itse tuppaan enemmän olemaan se tyyppi, joka linnoittautuu
piiloon pimeydeltä ja kylmyydeltä, ja aktivoituu sitten valoisammassa ja
lämpimämmässä ympäristössä. Onneksi talven kylmyydeltä lämmittävät seura,
mummin pehmeät villalapaset ja kuuma kaakao.
On talven pimeydessäkin puolensa. Jokainen edellistä valoisampi päivä muistuttaa enemmän ja enemmän tulevasta keväästä. Poistuessa työpaikalta tai koulusta, kauniin valkoisen kylmän lumipeiton ympäröidessä maata, puita, rakennuksia sekä narskuessa jalkojen alla, tuntuu että on helpompi jättää päivän taakka taakseen. Kotiin saavuttua, ja lämpimän ruoan jälkeen olisi valmiina jo lyömään pään tyynyyn ja sahaamaan hirsimökkiä. Oi että, miten nopeasti aika talvella meneekään. On myös ihana tulla kylmästä lämpimään, ja rentoutua koristetakan valossa sohvalle, katsomaan pihalle loputonta lumisadetta. Kaikki on niin kaunista, nättiä ja rauhallista, kunnes tulee huomattua, että juuri lumesta putsattu auto on jälleen muuttunut lähinnä iglua muistuttavaksi lumikasaksi. Toivottavasti tuo jäinen möykky lähtee vielä huomenna käyntiin, muuten aamulla pääsee hiihtämään töihin!