Vaikka keli oli helteinen ja hiki virtasi, se ei näiden
naisten menoa haitannut. Päinvastoin; juttu luisti taas niin mainiosti, että heitä
ei meinannut kotiin saada lähtemäänkään. 😄 Huumorista tunnettu porukka letkautteli tuttuun
tyyliin juttuja, joille naurettiin yhdessä. Itseironian osaavat mainiosti ja
muistiin liittyvät arjen haasteetkin käännetään yhdessä huumoriksi.
Taukopaikalle harjun päälle Voimapolkua kiivettyämme nostettiin kuohuvat (eli kivennäisvesipullot) urhealle suoritukselle. Yksi joukosta omasi kyllä kertakaikkisen rautaisen kunnon. Hän totesi nousun jälkeen ”Ei tuntunut sitten yhtään missään!”. Kun tunnustettava on, että ohjaajallakin pisti vähän puuskuttamaan.
Tehtävä: etsi luonnosta jotakin, joka kuvaa sinua. |
Yksi oli valinnut
mustikan ja puolukan varvut, koska mustikka kuvasti hänen tummia silmiään ja
puolukasta tuli mieleen lapsuuden puolukkareissut. Toinen oli valinnut kiven,
koska on käsityöihmisenä mm. maalannut ja koristellut paljon kiviä. Kolmas kertoi,
että puun juurakot muistuttavat häntä elämän moniulotteisuudesta ja
juurtumisesta tiettyihin paikkoihin. Porukan huumorintajua kuvasti viimeisen
kaksikon yhteinen valinta. He olivat valinneet kaksi lähekkäin makaavaa
lahoavaa puupölkkyä. Perusteena kuului ”Eikös me tässä olla sellaisia lahoavia
puita, kun se tuo muisti ei aina oikein toimi”. Ja koko porukka remahti nauruun
tämän kommentin myötä.
Luonnon taidetta. Näetkö tässä jonkin eläimen? |
Kotiin lähti iloinen ja hymyilevä joukko naisia. Kasvoilla ei väsy näkynyt, mutta veikkaan, että kotona useampaakin sohva saattoi vetää puoleensa. Tätä hienoa yhteistä iltapäivää muistellaan varmaan vielä monesti. Hyvää kesää Mahtavat Mimmit! 😎